tiistai 18. marraskuuta 2014

Glorian antiikki 134 (9/2014)

Lehden teemana on tee ja erityisesti sen valmistamiseen ja nauttimiseen kehitetyt välineet ja astiat Kiinassa, Venäjällä, Englannissa ja Suomessa. Mieleeni tuli että tee on ollut ja on kahvia ja hitaampi ja filosofisempi juoma, ja kahvi sopivampaa kiireisille touhuajille. Oma "teeseremoniani" on mukillinen English Breakfast Tea'tä aamiaisen kyytipojaksi arkisin Lontoon-kaipuuta helpottamaan, työpaikalla kun odottaa joka tapauksessa päivän ensimmäinen kahvi.

Lehden myöntämän tunnustuksen Antiikin maineteko 2014 on saanut Tuija Peltomaa, joka monille on tuttu televison Antiikkia, antiikkia -sarjasta. Koska en juuri pääse kehumaan tuttavuuksillani Suomen antiikkiskenessä, niin kerrotaan että Tuijan olen tavannut lehden lukijamatkalla, jolloin kapusimme yhdessä Urajärven kartano "Valhallaan".

"Taidetta kahdesta vinkkelistä" -sarjassa historioitsija Johanna Ilmakunnas ja taidehistorioitsija Reetta Suojärvi-Närhi tarkastelevat Pehr Hilleströmin teoksia. Museolaiselle niiden yksityiskohdat kertovat paljon aikakauden esinekulttuurista, ja aika hauska oli maalaus Kustaa III:n turnajaisista, joka todistaa miten medievalismi haarniskoineen päivineen alkoi jo ennen 1800-lukua.

Turkuun oli tultu tapaamaan keräilijä Tuomo Fonsènia, jonka rokokoo on hurmannut. Varsin osuvasti vain paria sivua aiemmin Janne Koskinen kertoo miten rokokooesineiden hinta on juuri nyt alamaissa, mutta ehkä jo kohta nousussa.

Aivan hauska oli Viri Teppo-Pärnän suorastaan marcelproustmainen kolumni antiikkisista tuoksuista omasta lapsuudestaan, sädetikuista kuivuviin lapasiin ja ruskeaan kastikkeeseen. Kun lopussa yllytetään muistelemaan omia lapsuuden tuoksuja, mieleeni tuli vain kaikkea keväistä ja kesäistä: kulotettun nurmen savu, venerannan terva, maali ja pinotex, paperitehtaisiin uitettujen tukkilauttojen puu, rantaan kasautuneen meriheinän suolainen tuoksu. Miksei talvi tuoksu miltään?

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...