keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Avioliittoja ja diplomatiaa


Borgioissa kärsittiin brutaaleista aviomiehistä, mutta helpotusta oli tulossa sekä Lucrezia Borzialle (kuvassa) että Ursula Bonadeolle. Diplomatian osalta jakso oli tyhjäkäyntiä, joskin Milanon vallanperimystä selkiytettiin Sforza-suvun sisällä: Katariina Jagellonican äidinisä Gian Galeazzo Sforza myrkytettiin setänsä Ludovigon toimesta.


Ranskan invaasiota vuonna 1494 pohjustetaan ilmeisesti useamman jakson verran, ja onhan se toki käänteentekevä tapahtuma, josta ns. renessanssisodankäynnin alku yleisesti lasketaan.

Kun Ludovigo Sforza, "Il Moro", tuli puheeksi, niin otetaan viikon sitaattina Burckhardtin näkemys ruhtinaasta:
Moro on tämän ajan selväpiirteisin ruhtinastyyppi, ja hän tuntuu samalla ikään kuin luonnonlapselta, jolle ei voi olla kovin ankara. Hänen keinonsa ovat mahdollisimman epämoraalisia, mutta hän käyttää niitä perin viattomasti. Hän olisi varmaan suuresti hämmästynyt, jos joku olisi koettanut selittää hänelle siveellistä vastuunalaisuutta, joka ei koske vain päämäärää, vaan myöskin keinoja. (...) Vielä 1496 hän kerskui, että paavi Aleksanteri on hänen kappalaisensa, keisari Maksimilian hänen kondottieerinsa, Venetsia hänen rahastonhoitajansa, Ranskan kuningas hänen lähettinsä, jonka täytyy mennä ja tulla hänen tahtonsa mukaan.
Jakso tänään uusintana ja koko viikon Yle Areenalla.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...