Perjantaiesineenä karttapallo, joka esittää planeettaamme sellaisena kuin se tunnettiin 1648, Westfalenin rauhan vuonna. Eurooppalaiset merenkulkijat olivat tarmokkaasti kartoittaneet eri maanosien rannikoita ja niiden ääriviivat alkoivatkin jo muistuttaa meidän tuntemiamme. Tyynenmeren eteläosassa näyttää kuitenkin olevan jotain outoa:
Terra Australis Incognita, "tuntematon eteläinen maa", säilyi karttapalloilla, vähin erin pienentyen, kunnes se 1700-luvulla James Cookin matkojen myötä katosi kokonaan. Jäljelle jääneen Etelämantereen löysi Viron Saarenmaan saksalaisaateliin kuulunut Fabian Gottlieb von Bellingshausen vuonna 1820. Tämän fiktiivisen maanosan oletettu olemassaolo perustui antiikin aikana kehitettyyn teoriaan, jonka mukaan maapallon pohjois-ja eteläpuoliskolla piti tasapainon vuoksi olla yhtä paljon kuivaa maata.
Karttapalloja valmistettiin usein pareittain tähtikarttapallon kanssa, ja luultavasti tämänkin parina on sellainen ollut joskaan se ei ole säilynyt. Pallo on peräisin Armfelt-suvun omistamasta Wiurilan kartanosta ja tullut museon kokoelmiin 1901.
Karttapallo on esillä Turun linnan Kuu paistaa, kuollut ajaa -näyttelyssä 25.3.2012 saakka.
Kuvat: TMK
1 kommentti:
Olen vähän ihmetellyt tutkimusmatkoista lukiessani, mistä ihmeestä syntyi käsitys, että etelässä täytyy olla suuri maamassa, tuntematon manner. Varmasti jotkut nyk. Indonesian alueella asuneet tiesivät, että etelässä on maata. Olisiko tieto siirtynyt kauppiaitten mukana esim. Intiaan ja sieltä edelleen varhaista Silkkitietä Eurooppaan kreikkalaisten korviin?
Ihmisillä on ilmeisesti luontainen pyrkimys jonkinlaiseen symmetriaan (ja eurooppalaisilla lisäksi luokitteluun), mikä voisi selittää tämän antipodina tunnetun teorian. Minulle koko juttu oli tuntematon, joten Wikipedian artikkeli on siinä mielessä valaiseva.
Lähetä kommentti